Rauman Taidegraafikoiden kannatusjäsenet saavat jäsenmaksua vastaan numeroidut, ennen julkaisemattomat erityisesti vain kannatusjäsenille tehdyt vuoden vedokset.
Kannatusjäseneksi voi liittyä kuka tahansa grafiikkaa arvostava henkilö, yhteisö tai yritys. Kannatusjäseniä, joita voi olla kerrallaan 50, muodostavat yhdistyksemme tukijoukon. Jos haluat kannatusjäseneksi, voit ilmoittaa meille siitä sähköpostilla raumantaidegraafikot@gmail.com tai puhelimitse 050 3395169.
Tällä hetkellä kannatusjäseniä on 50, mutta otamme halukkaita jonoon. Kannattaa ilmoittautua grafiikan ystäväksi!
TIETOSUOJAKÄYTÄNTÖ - TIETOSUOJASELOSTE
Kannatusjäsenten tietojen suojaaminen ja yksityisyyden kunnioittaminen on RTG:lle tärkeää. Rauman Taidegraafikot ry on tehnyt EU-laajuisen tietosuojasääntelyn vaatiman tietosuojaselosteen, jota säilytetään nähtävänä työhuoneella. Muutos ei vaadi kannatusjäseniltä erityisiä toimenpiteitä. Tietosuojaselosteessa kerromme lainsäädännön edellyttämällä tavalla henkilötietojen käsittelyperiaatteistamme. Kannatusjäsenten nimeä ja yhteystietoja käytetään vain RTG:n omassa asianmukaisessa tiedotuksessa. Lisätietoja tietosuojakäytännöistä saa tarvittaessa puheenjohtajalta.
RAUMAN TAIDEGRAAFIKOIDEN VUODEN VEDOKSET
1988 Mari Aspola: Rakkauskirje, serigrafia1989 Ulla Stenback: Ilmaa, etsaus/akvatinta
1990 Irene Nyholm: Rembrandtin pää, etsaus
1991 Merja Ala-Olla: Yöperhoset, etsaus/akvatinta
1992 Unto Laine: Länsituulta 10 m/s, puupiirros
1993 Elina Salo: Suountuvikot, mezzotinto
1994 Jari Sallinen: Torihaukan portti, etsaus/akvatinta
1995 Tom Osmonen: Navigare necesse est, käsin väritetty linoleikkaus
1996 Veli-Matti Selin: Tumma lamppu asetelmassa, pehmeäpohja/akvatinta
1997 Mirja Luukko: N.N., kuivaneula
1998 Arja Nummi: Viestintuoja, serigrafia
1999 Irene Nyholm: Kaksi tarinaa I ja II, pehmeäpohja/akvatinta
2000 Ola Tukiainen: Isoäidin hatussa, pehmeäpohja
2001 Tommi-Wihtori Roström: Rauhan tyyssija, etsaus/akvatinta/ reliefisyövytys
2002 Mari-Kaarina Arvinen: Ystävyyden siivin,
viivasyövytys/sokeriakvatinta/fotoetsaus
2003 Aulikki Miettinen: Yhteiseloa, serigrafia
2004 Meri Pauniaho: Ja yhä sinua rakastan, monivärinen linoleikkaus
2005 Irma Tyllilä: Habeamus Papam! fotopolymeeri
2006 Anu Sukanen: Maa on voimaa, etsaus/akvatinta/kultaus
2007 Katariina Mannio: Sinistä–vihreää, puupiirros
2008 Kirsi Kuusisto: Tyven, kuivaneula/kartonkigrafiikka
2009 Mari Mattila: Tänään, etsaus/akvatinta/pehmeäpohja
2010 Tuula Solin: Amandan peili, etsaus/akvatinta
2011 Riitta Lehto-Toivanen: Tuulen kirjoittamia sanoja, etsaus/akvatinta
2012 Pirkko Lehtinen: Puun viesti, monivärinen puupiirros
ja Mari Aspola: Ikkunalla, pehmeäpohjasyövytys/telaus kartonkigrafiikalla,
25v-lahjavedos alusta asti mukana olleille kannatusjäsenille
2013 Katja Eklöf-Wietzke: Huojuvan virran jäljet, serigrafia
2014 Maija Kantanen: Kuutamolla, kuivaneula/kartonkigrafiikka/telaus
2015 Rita Korhonen: Eilen, tänään, huomenna, kaiverros vpvc-muoville
2016 Tarja Kyllijoki: Perintö, kohopaino mdf-levylle
2017 Heli Väisänen: Kuiske, etsaus/akvatinta, 30. Vuoden vedos
2018 Merja Ala-Olla: Tulppaaniranta, etsaus/akvatinta
2019 Tom Osmonen: Meripoikki meit varjelkkon, käsin väritetty linoleikkaus
2020 Tommi-Wihtori Roström: Kautta aikain, pehmeäpohja, akvatinta, reliefisyövytys
ja telaus
VUODEN VEDOS 2020
kuvat: Anu Sukanen
Tom Osmosen tekemässä kannatusjäsenvedoksessa merimatruusi seilaa aallokossa aurinkoisin ajatuksin. Teoksen signaalilipuissa lukee Vuoden Vedoksen nimi, tutun laulun alkusanoin "Meripoikki meit varjelkkon". Tekniikkana on linoleikkaus, viimeistelty käsin värittämällä.
Merja Ala-Ollan toteuttama kannatusjäsenvedos Tulpaaniranta on tekniikaltaan etsaus, akvatinta, kuivaneule ja monotypia.
Merja itse kommentoi teostaan seuraavasti:
VUODEN VEDOS 2017
Vuoden Vedoksen 2017 julkistamistilaisuus oli torstai-iltana 30.11.2017.
Vuoden vedoksen teki Heli Väisänen. Teoksen nimi on Kuiske ja se on tekniikaltaan etsaus ja akvatinta.
Heli kertoo teoksestaan:
Kuiske - kuin tuhat sanaa ja ajatusta, kuin metsän kutsu puiden latvoissa. Kutsu metsän poluille, luonnon syliin, levollisuuteen ja rauhaan.
Kuiske - ikiaikaiset tarinat ja juuret, kertomukset jotka kytkeytyvät luontoon tai löydämme itsestämme. Kuiske saa muistamaan, unohtamaan ja toivomaan.
Kuiske - kertomus ystävyyden ja luottamuksen tuomasta turvasta, rohkeudesta lähteä kohti uusia seikkailuja tietämättä mitä odottaa.
Rakastan tarinoita, luontoa ja matkustamista. Teosteni aiheet liittyvät usein vuorovaikutukseen, kasvamiseen ja luonnon suomaan rauhaan. Teoksissani kulkee usein mukana positiivinen vire, pieni onnenhetken kuvaus.
Vuoden vedoksen olen tehnyt käyttäen minulle mieluisinta grafiikan menetelmää, etsausta ja akvatintaa. Etsauksessa piirtäminen on ihanan kevyttä, kuin tanssia. Piirrin kieppuu kuparilaatalla avaten pohjustukseen uran, joka syövytetään hapossa. Akvatinta on sävyillä leikittelyä, valkoisimmasta mustimpaan ja kaikkea niiden väliltä. "Kuiskeessa" on minulle rakasta mustaa, vahvaa viivojen leikkiä ja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi sinistä.
Vuoden vedoksen 2016 teki Tarja Kyllijoki.
Vuoden vedoksen 2015 teki Rita Korhonen.
VUODEN VEDOS 2020
Rauman Taidegraafikoiden Vuoden Vedos 2020
julkaistiin perjantaina 27.11.2020
Tommi-Wihtori Roströmin teos ”Kautta aikain”,
pehmeäpohja, akvatinta, reliefisyövytys ja telaus.
Taiteilijan sanoin:
Taiteilijan sanoin:
Kautta aikain on kunnianosoitus suomalaiselle
kansallismaisemalle, menneille sukupolville, perinteille ja arvoille.
![]() |
kuvat: Anu Sukanen
VUODEN VEDOS 2019
Vuoden Vedos 2019 julkaistiin torstaina 28.11.2019.Tom Osmosen tekemässä kannatusjäsenvedoksessa merimatruusi seilaa aallokossa aurinkoisin ajatuksin. Teoksen signaalilipuissa lukee Vuoden Vedoksen nimi, tutun laulun alkusanoin "Meripoikki meit varjelkkon". Tekniikkana on linoleikkaus, viimeistelty käsin värittämällä.
VUODEN VEDOS 2018
Vuoden Vedos 2018 julkaistiin torstaina 29.11.2018.Merja Ala-Ollan toteuttama kannatusjäsenvedos Tulpaaniranta on tekniikaltaan etsaus, akvatinta, kuivaneule ja monotypia.
Merja itse kommentoi teostaan seuraavasti:
Kuka on rinnallani, kun olen nuori ja rakastunut? Kuka seisoo
edelleen rinnallani elämäni ehtoon viimeisinä hetkinä? Vai välittääkö ylipäätään
kukaan minusta enää vanhana? Olenko hylätty muistisairas hoitokodissa? Missä on
vanhuksen paikka tänä päivänä?
Nuorelle tulevaisuus on täynnä unelmia ja niiden
täyttymistä. Nuori ihminen on täynnä elämänvoimaa. Hän on vahva ja selviää
yksin. Nuori ei mieti omaa
vanhenemistaan, mutta nuori ihminen vaikuttaa vanhusten elämään omilla
ratkaisuillaan nyky-yhteiskunnassa.
Tulppaaniranta kertoo ihmisen rakkauden ja läheisyyden
kaipuusta. Tulppaaniranta kertoo myös läheisestä välittämisestä ja
huolehtimisesta. Teoksen aihevalintaan
vaikutti omien vanhempieni ikääntyminen ja isäni muistisairaus.
Teosta kuparille syövyttäessä mietin, minkälaista on hyvä
vanhuus. Vanha pariskunta istuu tulppaanirannalla, jossa tulppaanit kukkivat
punaisina ja mustina. Ne ovat muistoja
sekä onnellisista että surullisista tapahtumista elämän varrelta. Rosoinen
kallio kuvastaa elämänpolkua, joka saattaa olla ajan kuluttamaa sileää, mutta
myös vaikeakulkuista rosoista tai halkeillutta. Penkki on korkealla kalliolla,
josta näkee kauas kuin vuosien aikajanaa taaksepäin. Istu viereeni vaikka lyhyeksi hetkeksi, koska
näin korkealla on jo yksinäistä ja pidä minua kädestä.
Tulppaaniranta on toive jokaiselle hyvästä arvokkaasta
vanhuudesta.
Tulppaaniranta on täynnä voimakasta lempeyttä ja kaipausta. Sen intensiiviset värit muistuttavat meitä jokaista rakkaudesta joka on niin suurta, että se tekee lähes kipeää.
VUODEN VEDOS 2017
Vuoden Vedoksen 2017 julkistamistilaisuus oli torstai-iltana 30.11.2017. Vuoden vedoksen teki Heli Väisänen. Teoksen nimi on Kuiske ja se on tekniikaltaan etsaus ja akvatinta.
Heli kertoo teoksestaan:
Kuiske - kuin tuhat sanaa ja ajatusta, kuin metsän kutsu puiden latvoissa. Kutsu metsän poluille, luonnon syliin, levollisuuteen ja rauhaan.
Kuiske - ikiaikaiset tarinat ja juuret, kertomukset jotka kytkeytyvät luontoon tai löydämme itsestämme. Kuiske saa muistamaan, unohtamaan ja toivomaan.
Kuiske - kertomus ystävyyden ja luottamuksen tuomasta turvasta, rohkeudesta lähteä kohti uusia seikkailuja tietämättä mitä odottaa.
Rakastan tarinoita, luontoa ja matkustamista. Teosteni aiheet liittyvät usein vuorovaikutukseen, kasvamiseen ja luonnon suomaan rauhaan. Teoksissani kulkee usein mukana positiivinen vire, pieni onnenhetken kuvaus.
Vuoden vedoksen olen tehnyt käyttäen minulle mieluisinta grafiikan menetelmää, etsausta ja akvatintaa. Etsauksessa piirtäminen on ihanan kevyttä, kuin tanssia. Piirrin kieppuu kuparilaatalla avaten pohjustukseen uran, joka syövytetään hapossa. Akvatinta on sävyillä leikittelyä, valkoisimmasta mustimpaan ja kaikkea niiden väliltä. "Kuiskeessa" on minulle rakasta mustaa, vahvaa viivojen leikkiä ja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi sinistä.
![]() |
Vuoden vedoksen julkistamistilaisuus kannatusjäsenille torstaina 30.11.2018 oli hieno juhlailta. kuvat Kirsi Kuusisto |
VUODEN VEDOS 2016
Vuoden Vedoksen julkistamistilaisuus oli perjantai-iltana 2.12.2016.Vuoden vedoksen 2016 teki Tarja Kyllijoki.
![]() |
Vuoden vedos 2016 Tarja Kyllijoki: Perintö, puupiirros mdf-levylle (kuvat Kirsi Kuusisto) |
Taidegrafiikka on minun päälajini
taiteen alalla.
Rakastan metalligrafiikassa vahvaa etsausviivaa, akvatintan upeita
valööriasteikkoja ja mahtavinta on mezzotinton täydelliset sävyt täysmustasta
valoisaan valkoiseen.
Saadessani tiedon, että on minun vuoroni toteuttaa RTG:n kannatusjäsenille vuoden 2016 vedoslehtinen, suunnitteluni alkoi heti ja mielessäni pyöri paljon asioita: sen hetkiset yhteiskunnalliset asiat sekä luonto, joka on lähellä sydäntäni. Mutta nyt halusin jotain muuta.
Saadessani tiedon, että on minun vuoroni toteuttaa RTG:n kannatusjäsenille vuoden 2016 vedoslehtinen, suunnitteluni alkoi heti ja mielessäni pyöri paljon asioita: sen hetkiset yhteiskunnalliset asiat sekä luonto, joka on lähellä sydäntäni. Mutta nyt halusin jotain muuta.
Suomeen oli alkanut virrata uusia tulokkaita,
jotka haluavat myös hyvinvointia ja tuoda rakkaat perheenjäsenet turvalliseen
maahamme. Ajatukseni pyöri niiden lasten
kohtaloissa, epätietoisuus kaikesta, valtava häly ja sekamelska ympärillä yötä
- päivää. Mihin se johtaa ja mitä se jättää jälkeensä pienten ihmisten mieleen.
Näillä kaikilla lapsilla pitäisi olla mahdollisuus kehittää itseään motorisilla
taidoilla, jotka tukevat myös henkisellä tasolla onnistuessaan niin liikunnan,
taiteen kuin musiikinkin kautta.
Näillä ajatuksillani, haluan maailman kaikilla lapsilla olevan mahdollisuus ajasta, sijainnista, ihon väristä ja vanhempien syntyperästä riippumatta kehittää ja vahvistaa omia taitojaan.
Näillä ajatuksillani, haluan maailman kaikilla lapsilla olevan mahdollisuus ajasta, sijainnista, ihon väristä ja vanhempien syntyperästä riippumatta kehittää ja vahvistaa omia taitojaan.
RTG:n kannatusjäsenille olen vuoden 2016
vedoslehteen työstänyt taltalla mdf-laattaa, jossa tulee esiin taltan karkea
jälki: voimakkaat paksut seepran raidat.
Vuoden grafiikanvedoslehteen voisi
laittaa seuraavat vuorosanat:
Lapsiseepra äidilleen: ”Miksi minulla on raitoja? Haluan olla niin kuin pikku aasi, harmaa ja karvainen.”
Äitiseepra lapselleen: ”Kulta sinä olet perinyt
kauniit raidat suvultasi. Ole ylpeä raidoistasi.”Lapsiseepra äidilleen: ”Miksi minulla on raitoja? Haluan olla niin kuin pikku aasi, harmaa ja karvainen.”
VUODEN VEDOS 2015
Vuoden Vedoksen julkistamistilaisuus oli perjantai-iltana 13.11.2015.Vuoden vedoksen 2015 teki Rita Korhonen.
![]() |
Vuoden vedos 2015 Rita Korhonen: Eilen, tänään, huomenna (kuvat: Kirsi Kuusisto) |
Valmistuin Turun Taideakatemiasta taidegraafikoksi vuonna 2011. Muutamien sattumien kautta päädyin Raumalle ja sain liittyä taidegraafikoiden jäseneksi saman vuoden syksynä. Vastaanotto oli lämmin, raumalaiset graafikot ihania ja viihdyin Raumalla. Tällä hetkellä tieni on kuitenkin ajautunut kauas: Etelä-Pohjanmaalle, Alavudelle. Vuoden vedoksen kävin vedostamassa Raumalla kesällä 2015.
Taidegrafiikan
tekniikoista läheisimmäksi
minulle ovat tulleet
metalligrafiikka, ja viime
vuosina myös puupiirros,
linokaiverros ja vpvc
-tekniikka, joka muistuttaa
linokaiverrusta, ollen kuitenkin
mahdollisuuksiltaan monipuolisempi.
Vpvc-muovi mahdollistaa
tarkkojenkin yksityiskohtien
teon, jonka vuoksi se
valikoitui myös vuoden
vedoksen laattamateriaaliksi.
Aikaisemmin olin tehnyt
tekniikalla vain tulitikkuaskin
kokoisia laattoja.
Mielestäni ei ole ollut
oikein, että vain
suurikokoinen taide huomataan.
Pieni on kaunista!
Teoksissani
lähtökohtana ovat useimmiten
olleet oman elämäni tapahtumat.
Olen käsitellyt tunteita ja
muutoksia taiteessani.
Vaikka teokseni
lähtökohta on ollut
omakohtainen, uskon että
jokainen katsoja saa
luotua teokseen omanlaisensa
sisällön.
VUODEN VEDOS 2014
Vuoden vedos 2014 julkaistiin 20.11.2014. Maija Kantasen vedostama teos
on nimeltään Kuutamolla ja tekniikkana on kuivaneula/kartonkigrafiikka/telaus
Taiteilijan mietteitä kun työ on tehty:
Olen keramiikka- ja kuvataiteilija Maija Kantanen. Rauman
Taidegraafikoiden jäsen vuodesta 2009 Minulla on ollut ilo ja
kunnia suunnitella sekä toteuttaa Rauman
Taidegraafikoiden Vuoden vedos 2014.
Aloin miettimään työn sisältöä jo
vuoden alussa ja sen aihe ja tunnelma valkenivat minulle hyvin varhaisessa vaiheessa. Jotakin Heikklän taiteilija pihassa
koettua. Pihapiirin rauha ja erityisyys, ”askeettinen keidas ” Vanhan Rauman ytimessä.
-Kun muutin työhuoneeni Heikklän pihaan v. 2001, pihassa ei
silloin ollut juurikaan ulkovaloja.
Tähtiä saattoi pilvettömänä yönä ihailla kaupungin valojen laimentamatta
tunnelmaa. Täysikuun aikaan voi hullaantua kuun pinnalla nähdyistä hahmoista tai voi jopa kuvitella näkevänsä siellä itsensä.
Valvottaako täysikuu meitä ja saako kenties uskomaan että muutumme joksikin muuksi?
Työn lopputulos on symboolinen, pelkistetty "Kuutamolla" Vanhassa Raumassa.
| ||
VUODEN VEDOS 2013
Vuoden vedos 2013 ja tekijä Katja Eklöf-Wietzke.
Kuva: Pirkko Lehtinen
Vuoden vedos 2013 julkaistiin
14.11.2013. Katja Eklöf-Wietzken vedostama teos on serigrafiaa ja nimeltään Huojuvan virran jäljet.
VUODEN VEDOS 2012
Vuoden vedoksen 2012 teki Pirkko Lehtinen: Puun viesti, monivärinen puupiirros, tehty neljällä laatalla.
Julkistamistilaisuus oli 4.11.2012.
Tekijä Pirkko Lehtinen kertoo aiheesta: puukaupunki Vanha Rauma, tekniikkana puupiirros ja halu kunnioitta entisaikojen käsentaitajia, heidän sommittelukykyään ja rikasta muotokieltä. Ja koska tätä osaamista näkyy Vanhassa Raumassa joka puolella, niin tuntui että aihe valitsi tekijänsä. Lisäksi työn sisältöön vaikutti se, että nyt on Rauman Kaupungin 570 juhlavuosi, tämä on 25. vuoden vedos ja tekijä on ollut 20 vuotta Rauman Taidegraafikoiden jäsenenä.
Julkistamistilaisuus oli 4.11.2012.
Tekijä Pirkko Lehtinen kertoo aiheesta: puukaupunki Vanha Rauma, tekniikkana puupiirros ja halu kunnioitta entisaikojen käsentaitajia, heidän sommittelukykyään ja rikasta muotokieltä. Ja koska tätä osaamista näkyy Vanhassa Raumassa joka puolella, niin tuntui että aihe valitsi tekijänsä. Lisäksi työn sisältöön vaikutti se, että nyt on Rauman Kaupungin 570 juhlavuosi, tämä on 25. vuoden vedos ja tekijä on ollut 20 vuotta Rauman Taidegraafikoiden jäsenenä.
25v-LAHJAVEDOS ALUSTA ASTI MUKANA OLLEILLE KANNATUSJÄSENILLE:
Vuonna 2012 muistettiin myös alusta asti mukana olleita kannatusjäseniä pienellä yllätyslahjalla. Se oli Mari Aspolan vedostama Ikkunalla, pehmeäpohjasyövytys/telaus kartonkigrafiikalla. Mari Aspola teki ensimmäisen vuoden vedoksen kannatusjäsenille vuonna 1988.
VUODEN VEDOS 2011
Riitta Lehto-Toivanen teki Rauman taidegraafikkojen Vuoden vedoksen 2011
"Ajatus vuoden vedoksen tekemisestä oli inspiroiva. Luontoihmisenä mieleeni tuli heti jotain merellistä. Luonnosteluprosessissa mieleeni tuli keväinen tunnelma meren rannalla. Syövyttäessäni kuparilaattaa en tiedä mitä kuvaan ilmestyy, koska syövytys on hyvin luova prosessi. Vedostaessani laattaa koen aina yllätyksen. Meri kuvassa on ikään kuin vielä jäässä ja sulavaa kohtaa avautuu näkyviin puitten lomasta. Puut huojuvat tummina ja käkkyräisinä vastavalossa. Sade on juuri alkanut. Tuulee… puut ovat kirjoittaneet koko olemassaolonsa ajan tuulen sanoja runkoonsa ja käkkyräisissä oksistoissa.
Vuoden vedos 2011 on syväpainografiikkaa, etsaus ja akvatinta syövytys ja mustavalkoinen vedostus. Kuvan koko on 24,5x29,5cm. Vuoden vedoksen nimeksi tuli Puut kirjoittavat tuulen sanoja.
VUODEN VEDOS 2010
Tuula Solin teki Vuoden Vedoksen 2010.
Taidegraafikko Tuula Solin vedosti vuoden vedoksen 2010 Rauman Taidegraafikoiden kannatusjäsenille. Teos on nimeltään "Amandan peili" ja se jatkoi taiteilijan perintökaappi -kuvien sarjaa.
VUODEN VEDOS 2009
Mari Mattila teki Vuoden Vedoksen 2009. Teos on nimeltään "Tänään" ja se on tekniikaltaan etsaus, akvatinta ja pehmeäpohja.
Mari Mattila: "Tänään", Vuoden vedos 2009
Vuoden vedoksia Rauman Taidemuseon näyttelyssä v. 2012.
Kuva: Anu Sukanen
Kuva: Anu Sukanen